Sunnuntaina kävimme katsomatta T:n isää sairaalassa ja sieltä pois lähdettyämme kysymys kuului: haluaisitko vähän ajella?

Eihän minulta tarvitse kahta kertaa kysyä, joten Urheilukeskukseen auton nokka näytti. Siellä olikin jokin tapahtuma ja parkkipaikka täynnä autoja, joten lähdettiin Launeen suuntaan kun muistelin että Prisman piha on aika hyvä, ei liikaa esteitä Parkkipaikka oli kuin olikin oikein hyvä ja sen ajoharjoittelun aikana opin lähtemään liikkeelle ilman että auto pysähtyy. Pääsin aika hyvin jyvälle

Eilen illalla olimme ulkona tarkoituksena laittaa auto lämpöjohtoon kiinni ja T ehdotti että lähdettäisiinkö ajelulle. Ei mulla mitään vastaan ollut, joten lähdettiin. Matkalla muistelin että tapaamisaikoina ja seurustelun alkuaikoina kovasti ajeltiin.. Huomasin jossain vaiheessa että T pyrki koko ajan keskustan toiseen laitaan..aina näytti risteyksessä vilkku oikealle. Sitten aloinkin jo aavistamaan mistä saattaa olla kyse. Oikein arvasin, olimme matkalla kohti Urheilukeskusta!

Jonkinverran paikanpäällä oli autoja, muttei liikaa joten jälleen pääsin kokeilemaan

Yhden kerran lähdöissä auto sammui ja monta kertaa meinasi tulla liikaa kierroksia lähtötilanteessa, mutta kyllä se siitä. Opettelin uutena juttuna vaihtamaan vaihteen kakkoselle. Ja kyllä se sitten alkoi sujua, mutta huomasin että kaikki uudet asiat pitää kertoa auton ollessa pysähtyneenä.. muuten ei sisäistä!

Siistiä tuo kokeileminen, ehkäpä joskus vielä ajokortti! Ainakin olen päässyt luulostani etten koskaan oppisi ajamaan autoa. Skootteriajossa se luulo on jo aika hyvin hälventynyt, mutta nyt viimeistään! Siinäpä olisi oiva säästäkohde, niitten kaikkien muiden oivien kohteiden lisäksi