Käväisin tuossa lukemassa mitä viime vuoden alussa olen kirjoitellut. Ja jospa laittaisin siitä otteita lihavoituna ja sitten kommentoin mitä siitä tulee mieleen.

"Saapi nähdä mitä tämä vuosi tuo tullessaan. Millaisia työjuttuja tulee. Ja mitä seurustelu tuo tullessaan. "

- Koskaanhan ei etukäteen tiedä mitä vuosi tuo tullessaan. Kuluneesta vuodesta voisi sanoa että työjutut on olleet kiven alla. Olin pitkään työttömänä. Sitten kolme kuukautta työharjoittelussa joka oli mielenkiintoista. Syksyllä sitten kurssilla kuukauden verran. Sekä pari kuukautta sairaslomalla. Ei mikään helppo vuosi, mutta ei nyt mikään ihan kamalakaan :) Miten sen ottaa..
Seurustelu on edelleen voimassa. Ei ole tullut eroa.

"Myöskin lauluryhmän vetäminen pääsee vasta kunnolla vauhtiin. Nuorten aikuisten illatkin ovat työn alla. Millaista etenemistä siinä tapahtuu. "

- Lauluryhmän kanssa kävi niin että paikassa jossa harjoittelimme ja lauloimme oli paha kosteusongelma. Joka vaikeutti asiaa. Myöskin halusin keskittyä omaan seurakuntaan, en olla niin isossa jutussa vastuullisena toisessa srk:ssa. Home laittoi alulle ajatuksen ryhmän jatkumisesta ja sitten tuo prioriteettikysymys. Ja niin vasta alkuun päässyt ryhmä jäi minun osaltani. Srk kyllä vaihtoi terveeseen ympäristöön, mutta olin jo tehnyt päätöksestäni.
Nuorten aikuisten illat toimivat koko kevään. Ja syksyllä jäinkin siitä suunnittelutiimistä "virkavapaalle" väsymyksen takia. Sitä väsymistä onkin podettu tämä loppuvuosi.

"Ja mitä kaikkea sitten tulee sellaista mitä ei osaa odottaakaan. Nuo ovat vielä sellaisia, joita voi ajatuksissaan tarkastella.
Elämässä tapahtuu kuitenkin yllätyksiä, joita ei osaa odottaa.
Oikeastaan voisi ajatella: Mitä Taivaan Isällä on suunnitelmissa?"

- Työharjoittelu oli juttu mitä en ollut osannut ajatellakaan. Se tuli hyvään aikaan ja oli puolin ja toisin tarpeellinen. Venäjälle en tiennyt meneväni. Olenhan siellä ollut aiemminkin, mutta en joka vuosi. Oli mukava asia suunnitella koulutuspäivään ylistys. Se meni ihan kivasti. Nastolan ryhmässä tarvittiin jotain henkilöä ryhmän johtajan lisäksi joka olisi ennen ollut ryhmässä. Ja niinpä muistaakseni päivän varoitusajalla päätin lähteä mukaan ryhmään. Hyvä reissu oli kyllä. Ryhmän ja kaiken siellä olon ja tekemisen osalta. Vielä elokuussa kävimme viikonloppuna hieman eri kokoonpanolla.
Niin, opiskelin myös venäjän alkeita syksyllä jonkin verran.
Jo elokuussa oli nähtävissä väsymyksen merkkejä. Ja lopullinen niitti oli kurssi, joka sinänsä ei ollut vaativa, mutta kävi kuitenkin pinnan alla olevan väsymyksen takia ylivoimaiseksi. Siitä lähtien ahdistus ollut lähes jokapäiväinen seuralainen. Olen kuitenkin eri tavoin itseäni hoitanut. Ja eteenpäin mennään pikkuhiljaa. Se vaatii kuitenkin työtä ja itsensä hoitamista. Yhdessä laulussa sanotaan: katso uutta kasvaa, kun vanha katoaa...
Niinpä pitää menneet hoitaa jotta pääsee tulevaisuuteen vapaana. Jokaisella on oma elämänhistoriansa, joka voi vaatii työstämistä ennenkuin voi rakentaa uutta elämänhistoriaa "puhtaammalta pöydältä".
Tämä on nyt itselleni erittäin ajankohtaista. Toisessa laulussa sanotaan:
..hiljaa lähtee sydämeltä taakka, itkut itkeä saa loppuun saakka. Sisään tulvii uusi kirkas vesi, vihdoinkin on vapaa sydämesi..
Uutta kuluneena vuonna on ollut myös uudenlaiset musajutut joita yritettiin käynnistellä jo keväällä. Kuitenkaan ei päästy silloin alkua pitemmälle. Kunnes tuli nuorten leiri joihin pikaisesti valmistauduttiin, ja siellä soitettiin. Sen jälkeen tuli taas taukoa kun rumpalin käsi oli leikkauksessa. Hiukan soitettiin ja taas ennen nuorten joulujuhlaa pika valmistauduttiin.. Ja nyt sitten ollaan kerran käyty ihan muuten vaan soittelemassa. Ja jatkossa sitten joka lauantai. Soitin aluksi, siis yritin, bassoa. Kunnes joulujuhlaa varten saatiinkin uusi soittaja, joten sain siirtyä akustiseen kitaraan. Joten meillä on nyt sekä akustinen että sähkökitara.
Tälläisiä kuvioita siis tänä vuonna ollut.
Seurakuntajutut ollut siis kaikenkaikkiaan minimissä.
Nyt mennään sen mukaan mitä jaksaa. :)
Huomenna tämän vuoden viimeinen päivä.
Ja meillä on myös 1 v 5 kk päivä huomenna myöskin.
Lyhyesti muutaman muun elämään liittyvää: ystävä meni naimisiin, toisen ystävän kissa kuoli, Tonin isän mennyt huonommaksi, srk:n johtaja Jouko Varis kuoli.

Virressä lauletaan:
Kiitos sulle kukkasista jotka teilläin kukoisti,
kiitos myöskin ohdakkeista jotka mua haavoitti.
Kiitos sulle kirkkahista keväisistä päivistä.
Kiitos myöskin raskahista, syksyn synkän hetkistä.
Helpommin aina sanottu kuin tehty tuo kiittäminen. Jokatapauksessa Jumalan kämmenellä sitä vaan ollaan..

Siunattua uuden vuoden alkua 2008!