torstai, 24. marraskuu 2016

Ruokamuistojen johdattamana rentoon painonhallintaan..

Favim.com-603257.jpg

( Kuva Internetistä )

Parhaillaan nauttimani minttutee ( hieman takapakkia flunssassa ) tuo mieleen ammattikoulun 2.vuoden Jyväskylässä. Kuului perusjuomiin silloin, oli isommassa roolissa kuin kahvi tuolloin. Siitä ajasta muita mieleen jääneitä ovat Ruthin leipomon ruispalat, lähikaupassa oli välillä konsulentti myymässä. Herkkukurkut olivat myös tärkeä osa evästä. Söin lounaan koulussa, ja muistaakseni en toista lämmintä ruokaa tuolloin syönyt. 

Varhaisempia mieleen jääneitä ruokamuistoja ovat cornflakesit maidolla ja punaherukkahillolla, kotona. Erityisesti mieleen jäänyttä on kotona juuri ennen kouluikää lähileipomosta ostetut viinerit, hevosenkengät. Samaan aikaan myös ilmeisesti välipalaksi oli joskus ranskanleipä juustolla ja tomaatilla. Ruokakeskeistä ei sinänsä elämä erityisemmin ollut. Mieleen jäänyt kuitenkin. Mummolassa oli Elannon hiivaleipää, päällä juustoa ja herkkukurkkuja. Plus teetä maidolla. Varmaan jotain herkkujakin, ne eivät ole niin mieleen jääneet. 

Tietenkin monta muutakin mukavaa ruokamuistoa on, kuten tuoreet korvapuustit maidon kera. Tai tietyt jouluruoat/- leivonnaiset. Näillä sinänsä ei kuitenkaan ole samanlaista tunnemerkitystä, kuin alussa mainituilla. Niistäkin erityisessä asemassa ovat mummolan hiivaleipä lisukkeineen ja kotona ranskanleipä päällysteineen.

Lapsuuden kodissa oli tapana perjantai- iltaisin syödä yhdessä, ehkä jotain parempaa ruokaa tai muutoin arkiruoasta poikkeavaa. Kynttilät sytytettiin usein, ja saatiin näin mukava tunnelma. Saatettiin laittaa liinakin pöydälle. Joskus oli jotakin teeman tapaista, kuten pizzaa, jolloin ainakin oli pöydässä punavalkoruudullinen liina. Joskus vietettiin kreikkalaista iltaa, ja ruoaksi oli moussakaa. Olin silloin senverran pieni, että annokseeni oli laitettu munakoison sijasta perunaa. Varmaankin olin ilmaissut kantani munakoison maun suhteen 😊 . Niin, kreikkalainen musiikki soi taustalla.

Asian äärellä tässä ollessa, tulee mieleen montakin juttua. Tärkeimmät tuli kuitenkin jo mainittua. Sinänsä ruokamuistot näyttävät olevan melko arkisia, joku tekijä vain saanut ne jäämään mieleen. Ihmiset, tunnetilat, mikä milloinkin. Kahvinjuonti ollut aikuisiällä merkittävässä roolissa, liittynyt myös aika paljon tunnelmaan ja tunnetekijöihin.

Tulipa tässä kirjoittaessani mieleen, mahtaako säännöllisellä ruokailulla, jota ole opetellut viime kuukausina, olla tekemistä sen kanssa että kahvin rooli on alkanut jäädä pienemmälle. Siitä syystä, että se useimmiten maistuu pahalle. Ennen olen pitänyt siitä kovasti. Tai pahemmankin makuisena juonut vain. Aamukahvi on edelleen Must ja joku päivälläkin juoduista kahveista on jees. Usein kuitenkin jätän loput kahviannoksesta juomatta. Säännöllinen ruokailu minulla on osa rentoa painonhallintaa, jonka olen tajunnut itselleni ainoaksi oikeaksi tavaksi "elää". Tulin yhtenä kauniina päivänä siihen tulokseen, että lähemmäs 15 vuotta yritystä laihduttaa, tai muutoin tarkkailla syömistään, ja useimmiten epäonnistuminen lopputuloksena, ei maksa vaivaa. Pitää yllä stressiä ja vie aivan liian paljon energiaa muutoinkin elämästä. Mikä tulee olemaan lopputuloksena painon pudotuksen suhteen, sitä ei voi vielä tietää. Sen Tiedän kuitenkin, ettei enää minkäänlaiset erityisruokavaliot tai muut laihdutuskeskeiset jutut oo mun heiniä! Gluteenitonta on välttämätöntä noudattaa vatsavaivojen ja ihottuman vuoksi. Muutoin vapaus kaikessa. Ja tietysti kasviksia, hedelmiä, marjojakin syön reilummin. Rennosta painonhallinnasta on mm. Patrik Borg kirjoittanut, jos termi ei ole tuttu, tai muuten kiinnostaa. Luulen, että oma osansa kuitenkin säännöllisellä syömisellä Kahvinjuontiin on, koska ainakin ns.tunnesyöminen tuntuisi olevan vähemmän päin. Muillakin tavoilla olen hyvinvointia lisännyt, joten nekin taas omalta osaltaan vaikuttavat. 

Tässäpä pohdinnat tällä kertaa. Ilman muuta kommentoida saa! Aiheesta tai aiheen vierestä! ☺

- Kristiina



maanantai, 21. marraskuu 2016

Teetä nykyhetkessä.

Luulenpa, etten ole ainoa, joka ajoittain harmittelee ettei ole tullut pidettyä päiväkirjaa. Tai muutoin tehtyä tarkempia kalenterimerkintöjä. Tänään oli jälleen sellainen päivä. Puoliso tutki erästä osoitetta kotikaupungistamme Street viewillä, jossa huomenna on menossa käymään. Kuvissa oli kaunis Kesäpäivä ja kuvaukset olivat tehty vuonna 2011. Puoliso kysyi, Mitäköhän mahtoi olla vuonna 2011. Kalenterimerkintöjä en löytänyt, osa ollut puhelimessa ja ainakin jossain vaiheessa ne hukkuivat. Täältä blogista löytyi sitten jotakin suuntaa antavaa. Ja näin tuli joitakin muistikuvia siltä vuodelta. Yhä enemmän olen sisäistänyt ja tajunnut, kuinka tärkeää hyvinvoinnin kannalta on elää tässä hetkessä. Mukava kuitenkin menneitäkin välillä muistella. Ja saada toisaalta näkökulmaa siihen missä jotkin asiat ovat kenties muuttuneet. Ja ainakin nähdä, kuinka suhtautuminen on voinut muuttua. Aika näyttää, miten käy sitten tämän nykyhetken taltoinnin kanssa jatkossa, josta lähdin liikkeelle hetki sitten ☺

Kuitenkin juuri nyt ☺ istun sohvalla ja poden flunssaa. Ei mikään pahimmasta päästä oleva tauti onneksi. Pari työstä poissaolopäivää vaatinut. Ja työnantajan eduksi osui juuri kolme vapaapäivää niiden väliin. Seurattavien sarjojen jaksot oli äkkiä katsottu, 2 kpl ( Vettä sakeampaa, Ylikomisario Banks ). Enkä Netflixistä jaksanut alkaa keskittymään mihinkään uuteen. Niinpä jatkoin Camilla Läckbergin Enkelintekijää. Jossain vaiheessa sen olin aloittanut, jäänyt kuitenkin odottamaan. Kuten aika moni muukin kirja. ☺ ....osan olen aloittanut, osa odottaa täysin lukijaansa. Hyvältä kirjalta vaikuttaa tuo Enkelintekijä. Jotenkin helpompi arjessa tarttua katsomiseen, kuin lukemiseen. Ja lukeminen kuitenkin useimmiten rentouttavaa paremmin. Ja erilaiset terveyshyödyt muutoinkin ovat paremmat. 

Teetä näin flunssassa on kulunut runsain määrin. Määrää selittää se, että jostain syystä kahvin juonti on vähentynyt ja useammin alkanut maistumaan suorastaan pahalle. Ja olenkin näin alkanut muutoinkin juomaan teetä hieman enemmän. Jopa töissä! 😃 ... Niinpä nyt sairaanakin olen normaalia enemmän teetä litkinyt. Minttua, rooibosta, vihreää ja mustaa. Ja tietenkin hunajaa ja hieman maitoa useimmiten. Maidon määrä on niin vähäinen etten piittaa sen mahdollisesta liman muodostumista lisäävästä vaikutuksesta. Pääasia että tulee juotua riittävästi! ☺

Jatkanpa iltaa teen ja kirjan parissa. Afrikan rooibos (aika vahvat mausteet) "laimennettuna" mandariinin & appelsiinin makuisella vihreällä teellä. Ja kirjan nimi olikin jo tiedossa! ☺

- Kristiina 

 

 

tiistai, 12. heinäkuu 2016

Kesäkuvia.

Muutamia otoksia tältä kesältä kotiparvekkeelta ja vähän muualta. 

IMG_0471.jpg

IMG_0036.jpg

IMG_0026.jpg

IMG_0339.jpg

IMG_0159.jpg

IMG_0224.jpg

IMG_0028.jpg

IMG_0318.jpg

IMG_0138.jpg

Kesä jatkuu...

maanantai, 14. joulukuu 2015

Joulun alla....

20151210_172347.jpg

Hupsista vaan, poistin vahingossa tänään kirjoitetun tekstin..... Ehkäpä en ala uudelleen kirjoittamaan, ei oikein ehdi kun muuta puuhaa ennen nukkumaanmenoa. Ja huomenna pikku reissuun läheisiä tapaamaan!

Tein ystävälle kaksi kranssia. Ekan kylään mennessäni, jotta oli jokin tavoite kun tutustuin suodatinpussikranssin tekoon. :) ....sitä hän ei raaskinut laittaa oveen. Päätin tehdä toisen osaksi syntymäpäivälahjaa, josko sen raaskisi oveenkin laittaa....

leikattu%20kranssi.jpg            kranssi%20kakkonen.jpg

Ja kun näin joulun alla elellään, niin joulukortteja tuossa viikonlopun aikana syntyi. Sinänsä "viime tipassa", mutta mukavan määrän ehti tehdä... Ja olinpa niin tyytyväinen, kun olin ostanut postimerkit etukäteen ja saatoin vain käydä viemässä postiin kortit. Olipa mahdoton ruuhka siellä! Huh!

Joulukortteja tässä, eka viety jo aiemmin synttärikorttina! Kuvien laatu heikko, kuten nykyään aina jos kännykällä otan. Resoluutio on ihan jees, mutta aina vähän tärähtää kun ei erillistä kameranappia.... Ikuistaa täytyy kuitenkin yhtä ja toista, vaikka sitten heikommalla tasolla :)

20151209_122943.jpg20151213_165956.jpg

20151213_165919.jpg

20151213_170032.jpg

20151213_170118.jpg

20151213_170214.jpg

20151213_170602.jpg

Viime vuonna joulun alla tykästyin Samuli Edelmannin joululevyn joihinkin kappaleisiin. Silloin niitä kunnolla ekaa kertaa kuuntelin. Ostinkin nyt levyn itselleni. Samuli Edelmann: Hiljaisuuden valo Ja Avaruus Suosittelen levyä!

Nyt valmistautumaan siihen mainitsemaani pikku reissuun!

lauantai, 29. elokuu 2015

Musiikkia ♫ ♪

IMG_0474skaal.jpg

Sillä aikaa, kun odottelee poskiontelotulehduksen muuttumista tukkoisesta ja honottavasta ulospäinsuuntautuvaksi & valuvaksi tuotteeksi, voi musisoida :) ...Mies on päivän, pari viritellyt eloon kitaransoittoa ja tänäänkin siis soitellut itsekseen. Vointi kun sen sallii, ehdotin yhdessä soittelua. Vähän siinä soiteltiinkin, ja sitten mies alkoi puhumaan blues skaaloista. Ne on mulle vieras maaperä, johon nyt pikkuisen tutustuin. Tai lähinnä yhteen, jonka netistä löysin. Millä nimellä sitä nyt kutsutaankin, mutta C nuotista se lähti :) ...lähinnä niitä siihen kuuluvia nuotteja kokeilin soittaa ja sitten omalla tyylilllä yhdistelin sointuja & nuotteja. Tarvii joku kerta koettaa vähän paremminkin.... Mukavaa tuo blues on, vanhempi ja sitten bluesin sekoittuminen muuhun musiikkiin. Joku blues harrastaja tai fanittaja osaa paremmin eroja kertoa. Mä vain fiilistelen sen tarkemmin erittelemättä mikä on mitäkin. Esimerkki suomalaisesta bluesista: Heikki Silvennoinen Singing The Blues

Omalla ( osin vaihtelevalla ) musiikkikokoonpanolla viime vuosina ei hirmuisen usein olla soitettu. Tarkoitus olisi sitä taas aloitella, jahka ystäväpariskunnan omakotitalon yläkerran remontti valmistuu tämän vuoden puolella. Sinne tulee musiikkihuone. Aiemmin meitä oli kaksi pariskuntaa, ja yhden henkilön pikkuveli basistina. Välillä oltiin ilman basistia, alkuun minä oli basistina :D ...En ole basisti, ja yksinkertaistahan se soitto oli....mutta tavallaan hauskaa. Laulaakin piti siinä mukana. Sitten tosiaan saatiin oikea basisti. Aivan viimeisinä vuosina harjoiteltiin ilman bassoa. Pikkuveli lähti opiskelemaan muualle. Nykyisellä kokoonpanolla ( kerran soiteltu vasta :D ) taas basisti löytyy, vaikka hän kait mieluummin soittaisi kitaraa. Meitä on kuitenkin jo kaksi kitaristia, minä ja mun mies. Katsotaan miten jatkossa mennään basson suhteen.......

Kerronpa innokkaasta työterveyslääkäristä torstaina. Menin poskiontelotulehduksen oireiden kanssa ensin sairaanhoitajalle, joka varasi lääkärille ajan. Persoonallinenkin lääkäri oli, mutta kovasti halusi lääkettä määrätä ja määräsikin. Crp oli 18 ja kuume ei kuulunut oireisiin, ei myöskään yskä. Määräyksenä: Kefexin antibiootti, Duactin tyyppinen allergialääke ( Duact ei sovi mulle ), Buranaa 800 mg x3 ja yskänlääkettä. Burana jätettiin omista lääkkeistä otettavaksi. Lisäksi hän antoi itsehoito-ohjeita muita: nenäkannu, höyryhengitys, nesteiden nauttiminen 3 litraa/ vrk ja puhekielto. Apteekissa kerrottiin, että Kefexinia on 750mg x3 ja paketteja kaksi ( 14 tbl/pkt ) ja allergialääkkeessä pseudoefedriiniä kuten duactissakin. Siinä sitten käytiin apteekin "tädin" kanssa keskustelua ja päädyin ostamaan Otrivinia limakalvoturvotusta lievittämään ja muuten olinkin ostamassa antihistamiinia. Yskänlääke odottelee apteekissa, jos sille tarvetta ilmenee. Ja koska crp oli kuitenkin vain 18, meinaan syödä 7 päivää antibioottia eli yhden paketin. Annostuksena 2 tbl päivässä. Aika yleinen määräys tuollainen seitsemän päivän kuuri. Ja paketissakin luki että 1-4 g annos voidaan ottaa kahdesti päivässä lievemmissä tulehduksissa esim. ylähengitystieinfektiot. Näillä mennään. Olo on ainakin jo jonkinverran kohentunut ja tukkoisuus lieventynyt.


hyvaaYota_nalle%20puh_LRG.jpg