Vielä kaksi työpäivää jäljellä. Ja sitten "katellaan" mistä tärppää uutta työtä. Kauheen kauaa ei oo vara lomailla, vaikka sitäkin tarviisin. Karenssi on karenssi vaikka voissa paistaisi.
On jo kovin väsynyt fiilis, kun aivot alkoi työskennellä eilisiltana liikaa..ensin ihan minun luvalla ja sitten niitä piti alkaa toppuutelemaan. Tulihan se uni jossain vaiheessa, mutta ei tämä pää kestä vähillä unilla. Lauluharjoituksissa kun aloin nauramaan, niin hetkeks melkein pimeni, tai oli siinä rajamailla. :D
Uni on vaan melkoisen tärkeä juttu. Kohtapuoliin pitää mennä koisimaan.
Tämä viikko on aikas vauhdikas. Tänään harjoiteltiin joululauluja, huomenna näen kaveria. Ke on lusmupäivä. Torstaina ystävän syntymäpäivä. Perjantaina nuorten aikuisten pikkujoulu. La ei suunnitelmaa ja su uuden lauluryhmän harjoitukset. Ihan riittämiin ohjelmaa. Tonin näkemistä ei lasketa ohjelmaksi, poikaystävä on poikaystävä. Se on leppoisaa oloa. Melkein kuin kotonaan olis. Ei nyt tietty ihan...mutta ei paineita ainakaan. Ensi viikko onkin taas rauhallisempaa.
Meidän seurakunta sai kutsun lahden kaupungin nuorisopalvelun pikkujouluun. Eli eri tahot jotka nuorten parissa toimii, on sinne tulossa. Tämä on ensimmäinen kerta meille. Mennään sinne pienellä porukalla. Yksi pastori ja sitten meitä nuorten kanssa toimivia tyyppejä. No, lasketaanhan nuoret aikuisetkin siihen :)
Mun roolini on säestää pari joululauluja, jotka lauletaan porukalla. Niityllä lunta ainakin.
Huomennahan tuleekin veronpalautukset. Pitää kyllä pitää säästössä tulevat rahat. Niitä tulee kohtuullisesti. Ei vähän muttei kauheen paljonkaan. Että pysyy leivän syrjässä kiinni :D